Viime lukukautena kursseja oli paljon ja niiden erilaisuus miellytti minua erityisesti. Osa kursseista koostui vierailevista luennoista, osalla tehtiin paljon itse erilaisia tehtäviä ja osat olivat perinteisiä luento-tyyppisiä kursseja.

Vierailevia luennoitsijoitatodellisia  on aina kiva kuunnella, koska on mukavaa saada näkökulmaa alalla työskentelviltä ja kuulla kokoemuksia. Vierailevilla luennoitsijoilla riskinä on kuitenkin aina, ettei täysin tiedä mitä luennolta odottaa. Kuinka luennoitsija on ymmärtänyt aiheen ja kuinka syvällisesti hän siihen pureutuu.

Kurssit joissa saa itse tehdä, ovat myös innoittavia. On hyvä päästä hyödyntämään opittuja asioita käytännön tehtävissä.

Viime lukukauden aikanan oli myös hyvä saada vihdoin jotain kieliopetusta. Ruotsin kurssilla oma motivaationi oli korkealla, koska haluan todella oppia sen kielen. Kurssi oli kuitenkin aika pintapuolista ja tarvitsi paljon itsenäistä opiskelua omalla ajalla, jos halusi ylläpitää ruotsin oppimista. Koska tunteja oli vain yksi viikossa, loppuviikon aikana ehti jo kokonaan unohtaa käsitellyt asiat ellei niitä itse harjoittanut. Myös se, että opsikelijat ovat hyvin eri tasoisia ruotsin kielessä, tuotti ongelmia. Pitäisikö kurssilla edetä hitaimpien mukaan? Liian hitaasta käsittelyvauhdista kärsii edistyneet opiskelijat, kun taas liian nopeasta tahdista kärsivät enemmän opetusta vaativat.