Noin puolitoista viikkoa sitten, minun oli tarkoitus kirjoittaa siitä, kuin oma ajanhallintani oli sujunut edellisellä viikolla. Myöhästymisestäni voi päätellä ettei oma ajanhallintani ole ainakaan tällä hetkellä kunnossa.

Ostamani kalenteri on koulun alettua auttanut minua hyvin paljon asioiden organisoinnissa ja siinä, että osaa löytää aikaa eri tehtäville. Olen kuitenkin havainnut oman tapani tahallaan unohtaa tehdä aina ne tietyt jutut, vaikka ne kalenterissani lukisikin.

Esimerkkinä tällaisesta on puhelu harjoittelupaikkaani Satumaahan. En ole vieläkään saanut työtodistustani harjoittelusta. Olen soittanut toimistolle ja lähettänyt toimitusjohtajalle sähköpostia. Ongelmana oli, että toimitusjohtaja oli parin viikon sairaslomalla kun sinne viimeksi olin yhteydessä. Lisäksi vastuuhenkilöni oli vaihtanut yritystä, joten hänkään ei pysty todistustani allekirjoittamaan. Olen niin turhautunut koko asiaan, että työnnän mielelläni puhelinsoittoa Satumaahan aina seuraavalle ja seuraavalle päivälle.

Viikko, jollion tarkkailin ajan käyttöäni, onnistui hyvin suunnitelmien mukaisesti. Minulla oli tarkat ohjeet mitä milööinkin piti tehdä ja noudatin niitä kiitettävästi. Tämä johtui juuri siitä, että kiinnitin niin paljon huomiota, että varmasti pysyn aikataulussa. Kun aiheesta ei aijo kirjoittaa yleisesti kaikille, on helpompaa luistaa hommista vedoten väsymykseen ja siirtää tehtävät hamaan tulevaisuuteen.

Vaikka ajanhallinnassani on vielä huomattavasti parantamisen varaa, olen mielestäni kuitenkin kehittynyt joidenkin asioiden kohdalla viime vuodesta. Nykyään pyrin siihen, etten anna tehtävien kasaantua aj yritåän aloittaa kaikki pahdollisimman aikaisin, ettei tule stressiä asioiden kasaantumisesta.

Olin esimerkiksi hyvin ylpeä siitä, että tein syyslomani aikani ajanhallinnan tutkielmaesseen valmiiksi vaikka sen palautus on ikuisuuden (ainakin siltä tuntui) päässä. Toisaalta kulttuuripassi roikkuu minulla vieläkin suorittamatta, enkä niihin ole kauheasti vielä jaksanut panostaa... no ehkä joskus myöhemmin:)